Ensimmäisen blogini aihe on yrittäjyys.
Kertoessani uravalinnasta on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka keskustelujen keskiössä ei olekaan tuore yrittäjä ja hänen kokemuksensa asiasta, vaan kuulijan oma näkemys yrittäjyydestä ja sen sopivuudesta hänelle itselleen.
Lopussa esitän kiitokseni kaikille teille, joita ilman ei olisi ReWork Partnersia.
Yrittäjyys on kuin sunnuntaikävelijä kiipeämässä Everestille ilman lisähappea
Ensimmäinen tapa reagoida yrittäjyyteen on huudahtaa ’ooh, onpa hienoa!’. Kuulija katsoo minua ihailun ja epäuskon vallassa ja toteaa, että ’minusta ei olisi siihen’.
Oma-aloitteisesti hän kertoo, että elämäntilanne tai säästöjen puute eivät mahdollista yrityksen perustamista. Olen havainnut syiden löytyvän usein materiasta ja itsen ulkopuolelta.
Palkka juoksee, minä en?
Seuraavan kategorian ihmiset katsovat minua säälivästi pää kallellaan ja huuliaan mutristaen: ’Ymmärräthän että rahat voivat loppua ja arki on tooooosi raskasta, kun et enää saa kuukausipalkkaa’. Ihanko totta??!
Raha ei ollut minulle mittatikku valitessani palkkatyön ja yrittäjyyden välillä. Vetovoimina olivat kokonaisvaltainen vastuu työstäni, oman osaamisen ja yrityksen kehittäminen, tukea yrityksiä ja yksilöitä saavuttamaan tavoitteensa, mahdollisuus työllistää työntekijöitä ja aikaansaada yhdessä jotakin hienoa, halu näyttää itselle ja muille pystyväni toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni sekä työn ja vapaa-ajan rytmittyminen oman aikatauluni mukaan. Nämä tekijät painoivat vaakakupissa enemmän kuin kuukausipalkka ja tietoisena siitä, että näiden tekijöiden muuttaminen rahaksi voi olla suurten ponnistelujen takana.
Yrittäjyys pakkorakona
Tämä kuulijakunta toteaa merkitsevän hiljaisuuden jälkeen: ’ tota, mulla on muutama tosi hyvä vinkki työnantajista, jos kuitenkin haluat palkkatöihin’.
Heidän näkökulmastaan olen ajautunut yrittäjäksi olosuhteiden pakosta, en omasta halustani. Nämä ihmiset jäävät odottamaan sitä hetkeä, että tulen järkiini ja menen töihin.
Minä voisin kanssa yrittää! Saisi vihdoinkin olla oman työnsä herra, mutta kun se yritysidea puuttuu…
Lähtökohtia yrittäjyydelle on varmasti yhtä monta kuin yrittäjääkin, mutta pyydän sinua miettimään pakenetko nykyistä olosuhdettasi (työilmapiiriä, esimiestä, työtehtäviä) vai menetkö jotakin kohti.
Toinen yrittäjä tai häntä läheltä seuraava
Yrittäjyyttä läheltä seurannut tai omakohtaisesti kokenut ihminen toteaa, että ’Siistiä, mitä sinä ryhdyt tekemään’ .
Hän on riisunut mystisen viitan yrittäjän hartioilta, eikä kuvittele että kyseessä on extreme-urheilulaji tai erityislahjoja vaativa toiminta.
Hän myös tiedostaa, että suurin osa yrittäjyyttä tapahtuu SuperCellin ja konkurssikypsän huijariyrittäjän välissä.
Haastan sinut kuuntelemaan yrittäjää. Kuuntelisit yrittäjää, et vain kuulisi omia ajatuksiasi yrittäjyydestä.
Voit havahtua siihen, että yrittäjyys on monitahoisempaa kuin oletit ja että sinussakin on aineksia, joista yrittäjyys koostuu.
Lopuksi haluan osoittaa kiitollisuuteni kaikille teille, jotka ovat tukeneet minua matkalla yrittäjyyteen.
Ihmiset, joiden puolesta olen ollut valmis tekemään paljon töitä, ovat tarjonneet vuorostaan minulle apuaan: suositusten, kontaktiensa tai esimerkiksi yhteistyön muodossa.
Te olette antaneet minulle paljon ja nyt on minun vuoroni antaa takaisin. Miten voin mahdollistaa onnistumisesi?
