Otsikon kysymys on yksi yleisimmistä, joka minulle työnhaun valmentajana esitetään. Numero voi vaihtua kysyjän iän mukaan, nuorimmat kysyjät ovat olleet nelikymppisiä. Ymmärrän kysymyksen hyvin, sillä samanaikaisesti julkisessa keskustelussa vaaditaan toimenpiteitä työurien pidentämiseksi ja toisaalla yritykset irtisanovat henkilökuntaansa ja työkykyisten ja -haluisten ihmisten työsuhde päättyy ilman omaa halua. Sanomalehtien mielipideosastoilta voi säännöllisesti lukea työnhakijoiden kokemuksia siitä, kuinka vaikea on työllistyä kaksoistutkinnosta, työkokemuksesta ja työnhaun aktiivisuudesta huolimatta. Turhautunut työnhakija näkee iän selittävänä tekijänä työttömyydelleen.
Työllistymisen esteeksi nostettu ikä jättää varjoonsa tekijöitä, jotka selittävät ongelmaa monitahoisemmin ja syvällisemmin kuin pelkkä numeerinen ikä. Ikä ei ole tekijä, joka vääjäämättä ja tasapuolisesti hankaloittaisi työllistymistämme. Työnhakukuntomme on kuin fyysinen kuntomme: kaksi 50-vuotiasta voi olla kuntotasoiltaan hyvin erilaisia riippuen ruokailutottumuksista, aerobisen ja lihaskuntotreenin määrästä, palautumisen ja unen riittävyydestä, geeneistä jne. Ikä heillä on sama, mutta se ei yksinään ole selittävä tekijä arvioitaessa heidän fyysistä ja psyykkistä kuntoaan. Samoin työnhaussa.
Iän osoittaminen työttömyyttä selittäväksi tekijäksi myös tukahduttaa keskustelun. Se on tekijä, joka ei ole muutettavissa ja on vaikutusmahdollisuuksiemme ulottumattomissa. Voimme todeta, että työttömyytemme syy on ikä ja jättää tarkastelun ulkopuolelle monet tehdyt ja tekemättömät asiat, joiden merkitys työllisyyteemme on ainakin yhtä keskeinen kuin iällä. Tällaisia tekijöitä ovat mm. palkkaus ja työkokemusvuodet, työnhaun kanavien valinta, työnhakijan henkinen joustavuus sekä oman osaamisen esittely työnantajalle.
Osaamisen esittely työnantajalle
Vanhemman henkilön palkkaaminen on usein järkevää työntekijän kokemuksen laajuuden ja monipuolisen osaamisen takia. Keski-ikäisten oppimiskyky tai taidot kohdata uusia haasteita eivät poikkea nuorten vastaavista kyvyistä ja esimerkiksi kokonaisuuksien hahmottamiseen liittyvät älylliset ominaisuudet paranevat iän lisääntyessä. Perusteita ikäsyrjintään ei löydy myöskään terveysnäkökulmasta.
Moni keski-ikäinen pitää nämä vahvuudet kuin kynttilän vakan alla piilossa, olettaen ja odottaen että työnantaja näkee osaamisen ilman sen näkyväksi tekemistä. Oman osaamisen pukeminen sanoiksi on kuitenkin elintärkeää. Jos sinä et määrittele osaamistasi, joku toinen tekee sen. Osaamisen esittely ei tarkoita ylisanoja ja amerikkalaista myyntipuhetta, vaan esimerkein ja yksityiskohdin höystettyä työ- ja koulutushistorian kerrontaa.
Työkokemusvuodet ja palkkaus
Siirrettävien ja yleisten taitojen lukumäärä ja syvyys ovat keskeisiä tekijöitä, kun rekrytoija arvioi työnhakijan palkkapyyntöä, ei niinkään työkokemusvuodet tai aikaisemman työnantajan tarpeisiin sidotut taidot.
Työnhakijan asenneikä
Numeerinen ikä sellaisenaan ei tuo erivapauksia työpaikalla. Se, että sinä olet nähnyt kuinka tietokone tai puhelin kutistui kämmeneen mahtuvaksi laitteeksi, ei tarkoita sitä että sinun näkökulmasi toimistotekniikkaan olisi ainut oikea. ”Näin se on aina ennenkin tehty” tai ”Ei kannata, ei toiminut aikaisemminkaan” -kommentit tulevat useammin vanhemman työntekijän suusta. He voivat esittää epäileviä kommentteja naisjohtajista, tiimityöskentelystä, tietotekniikasta tai heidän nähdään suhtautuvan nuivasti itseään nuorempaan esimieheen. Oma suhtautumistapa on hyvä tunnistaa ja tällöin työnhakija pystyy vaikuttamaan suotuisasti omaan työmarkkina-asemaansa ja antamaan oman panoksensa eri-ikäisten, -sukupuolisten ja -näköisten ihmisten työyhteisöön.
Keski-ikäinen työnhakijana
Keski-ikäisen työnhakijan kannattaa miettiä työnhakutekniikoitaan ja –strategioitaan eri tavalla kuin nuoremman työnhakijan. Julkisia työpaikkoja yli 50-vuotiaille löytyy harvemmin, mutta piileviltä työmarkkinoilta työpaikkoja kyllä löytyy. Hyviä keinoja ovat mm. avoin hakemus, soitto tai vierailu suoraan työnantajalle, kontaktiverkosto ja suosittelijat.
Kansantalouden näkökulmasta suomalaisilla työpaikoilla ei ole varaa syrjiä mitään ikäluokkaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 1,2 miljoonaa 50–64-vuotiasta. 50-vuotiaalla voi olla edessään vielä 15 vuotta työelämää. Kuinka hyödynnämme tätä potentiaalia?
Lopuksi
Emme voi muuttaa tosiasioita, mutta voimme muuttaa omaa suhtautumistamme niihin. Mitä arvelet, kuinka helppoa on työllistyä maahanmuuttajana, 30-vuotiaana pienten lasten äitinä, yksinhuoltajana, kehitysvammaisena tai pitkältä sairaslomalta palanneena työntekijänä? Meillä jokaisella on risti kannettavanamme. Kannatta keskittyä niihin asioihin, joihin meillä on vaikutusmahdollisuus. Ikä ei ole keskeisin kriteeri työnhaussasi, osaamisesi ja motivaatiosi ovat.