Kuinka rajoittavat uskomukset vaikuttavat urakehitykseemme?

Tarkastele hetki omaasi ja muiden puhetta. Kuinka usein kuulet sanottavan: 

• ’En ole sellainen työntekijä, joka…’
• ’Minä aina…’
• ’Kaikki sanovat, että minä olen …’
• ’Ei minulla ole taitoja…’
• ’En onnistu tässä, koska…’
• ’On mahdotonta…’

Ylläkuvatun kaltaisilla rajoittavilla uskomuksilla on suuri vaikutus tunteisiimme ja toimintaamme, ja täten myös urakehitykseemme. Havainnollistan asiaa työhaastattelu-esimerkillä.

Työhaastattelu

Monella työnhakijalla on rajoittavia uskomuksia itsestään työhaastattelutilanteesessa. Haastattelu koetaan vastakkaisten etujen taisteluna, jossa on oikeita ja vääriä vastauksia ja jossa työnhakija joutuu tinkimään jostakin itselleen tärkeästä. Koet, ’ettet menesty työhaastatteluissa’, ’et tule saamaan työpaikkaa’, ’ muut suoriutuvat haastattelusta sinua paremmin’ ja että ’työpaikka menee kuitenkin sisäisessä haussa, joten turha edes yrittää’.

Haastattelun lähestyessä uskot, että vaikutusmahdollisuutesi lopputulemaan, eli haastattelussa onnistumiseen ja työpaikan saantiin, ovat vähäiset. Ajatuksissasi pyörii kuva siitä, kuinka rekrytoijien tuijottaessa unohdat esitetyn kysymyksen ja soperrat vastauksen, joka omissa korvissasikin kuulostaa käsittämättömältä. Sen sijaan, että keskittäisit huomiosi valmistautumiseen, hermostuneisuutesi lisääntyy ja koet että on turha yrittää kun haastattelu menee pieleen joka tapauksessa.

On todennäköistä, että epäonnistut haastattelussa, ja samalla tulet antaneeksi vahvistusta itseään rajoittavalle uskomuksella siitä ettet pärjää työhaastatteluissa – mutta tämänhän sinä tiesit jo etukäteen!

Rajoittavien uskomusten löytäminen

• Listaa asioita työuraltasi, joita et ole saavuttanut (esim. työnsaanti, tutkinnon loppuunsuorittaminen, palkankorotus)
• Minkälaisia syitä annat itsellesi ja muille siitä, ettet ole saavuttanut yllä mainittuja asioita?
• Mistä nämä selitykset ovat syntyneet? Esim. koulu, vanhemmat, ystävät, media tai aiemmat kokemukset.
• Mitä nämä rajoittavat uskomukset tulevat maksamaan sinulle? (esim. ammattitaitoni jää vajaalle käytölle, moni kiinnostava työpaikka jää hakematta ja saamatta, taloudellinen menestys, onnellisuus, hyvinvointi, itsearvostus, työtyytyväisyys)
• Miksi hellit näitä uskomuksia, eli mitä hyötyä niistä on sinulle? (esim. epäonnistumisen tunteet pysyvät poissa, enemmän vapaa-aikaa, elämä pysyy samanlaisena ja helppona, pystyn pakenemaan vastuuta ja vaikeita päätöksiä).

Kiinnitä huomiosi kahteen viimeksi mainittuun kysymykseen: huomaatko, miten merkittävistä asioista on kyse? Rajoittavilla uskomuksilla on vaikutus tunteisiimme ja toimintaamme, ja näin myös urakehitykseemme.

Entä jos uskomus on tosi?

Usein minulta kysytään, että ’entä jos olenkin liian vanha’, ’huono johtamaan alaisiani’ tai ’liian hiljainen ja ujo’. Arvioidessasi uskomuksiasi, tärkeintä ei ole se, ovatko ne totta, vaan ovatko ne hyödyllisiä.

Jos uskomus auttaa sinua siirtymään kohti toivomaasi työuraa, tai pois sellaisesta jota et enää kaipaa, silloin se on hyödyllinen. Sen sijaan jos ylläpidät heikkoa käsitystä itsestäsi, koet jatkuvaa riittämättömyyttä tietyissä tilanteissa ja teet työtä jota ei halua, pohtisin uskomuksesi hyödyllisyyttä. 

Minkälainen uskomus sinun kannattaisi omaksua, jotta voimaantuisit näivettymisen sijaan? Tässä muutama esimerkki:

• En ole hyvä ihmisten kanssa -> haluan kehittää ihmissuhdetaitojani
• En ole luova ja innovatiivinen -> etsin itselleni työparin, joka tykkää ideoida
• Olen huono yksityiskohdissa -> tärkeässä paikassa kykenen huomioimaa yksityiskohdat
• Epäonnistun työhaastattelussa -> moni työhaast. on mennyt hyvin ja olen saanut työpaikan aiemminkin
• Olen liian vanha työnhakija -> selvitän keinot ja välineet jotka sopivat iäkkäämmälle työnhakijalle

Huomaatko, että hyödyllinen uskomus sisältää toiminnan elementin: sen että ryhdyt tekemään ja kehittymään sen sijaan että olkaa kohauttaen toteat ’olen aina ollut tällainen enkä muuksi muutu’?

Minkälaisten uskomusten kera sinä käynnistät uuden päiväsi?